Älykoti tulee, oletko valmis?

Äly on valloittanut puhelimesi ja nyt se haluaa kotiisi. Äly tarjoaa hyvää diiliä hoitamalla automaattisesti monet arkiset tai ikävät asiat puolestasi. Mutta onko sillä varjopuolia? Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin tähän älyyn, eli toisin sanoen kotiautomaatioon.

Mikä on älykäs koti?

Älykäs koti tai älykoti on uusi termi, joka on vasta ottamassa lopullista muotoaan – aivan kuten ensimmäiset älykoditkin ovat vasta varsin uusia rakennelmia. Monesti kuulee älykotina pidettävän mitä tahansa edistynyttä asuinrakennusta, joka hyödyntää kotiautomaatio. Kotiautomaatio kuitenkin on vain osa älykotia, johon kuuluu myös selkeämmin arjessa läsnä olevaa automaatiota, kuin pelkästään rakennustekniikan siirtämistä tietokoneiden huolehdittavaksi.

Kotiautomaatio siis viittaa yleensä asuinrakennuksen kiinteään infrastruktuuriin liittyvien toimintojen automatisointiin. Kohteita sille on esimerkiksi palo-, murto- ja vesivaroittimet, energiamittarit ja talotekniikan mittaus, jotka ovat kaikki normaalitilassa arkena asukkaalle näkymättömiä toimintoja. Lisäksi näiden järjestelmien yhteydessä automatisoidaan usein myös lämpötilan säätö, ilmanvaihdon ohjaus ja valaistus, jotka puolestaan näkyvät selvästi asukkaalle. Myös pistorasioita ja sitä kautta niihin kytkettyjä sähkölaitteita voidaan ohjata.

Edellä kuvattu automaation taso voidaan nähdä tavallaan lähtökohtana älykkään kodin rakentamiselle. Todellinen älykoti nimittäin lisää tähän päälle vielä arkea helpottavia toimintoja. Kodinkoneet ovat yksi luonnollinen kohde automaatiolle. Esimerkiksi älykkään jääkaapin tilaa voi tarkkailla ruokakaupan käytävältä kännykällä tai konfiguroida tiskikoneen ajamaan ohjelmansa silloin, kun aurinkopaneelien tuotto on maksimissaan. Älykäs koti voi myös kyetä seuraamaan asukkaiden sijaintia ja aktiviteetteja, ja käyttää tätä tietoa erilaisten mukavuutta ja turvallisuutta parantavien toimintojen toteuttamiseen.

Fragmentoitunut standardointiympäristö hidastaa älyn yhdistämistä

Koteja on automatisoitu jo 1970-luvulta lähtien, joten kyseessä ei ole sinänsä mikään uusi keksintö. Järjestelmät ovat olleet perinteisesti yksittäisten valmistajien omia luomuksia, joiden välillä ei ole ollut juurikaan yhteisiä standardeja tai liitännäisyyttä. Pikemminkin suunta on ollut pyrkimykseen kahlita asiakas valitsemansa valmistajan järjestelmän osiin ja palveluihin pitämällä ne suljettuina.

Tämä on johtanut kotiautomaation nykyiseen pahasti fragmentoituneeseen standardointiympäristöön, jossa laitteiden yhteensopivuus on puutteellista tai suorastaan harvinaista. On selvää, että kuluttajan kannalta olisi edullisempaa, jos eri valmistajien järjestelmät käyttäisivät yhtenäisiä kieliä ja protokollia, jolloin niitä voisi sekoittaa tarpeiden ja resurssien mukaan.

Esineiden internet ja älykoti

Esineiden internet (Internet of Things, IoT) on yleistermi aiemmin itsenäisten sähkölaitteiden liittämiselle internetin maailmanlaajuiseen verkkoon. Se mahdollistaa muun muassa laitteiden seuraamisen ja ohjaamisen periaatteessa mistä tahansa, missä on internet saatavilla. Ensimmäisiä esimerkkejä esineiden internetistä kodeissa ovat televisiot, joista on jo tullut pääsääntöisesti älytelevisioita. Ne sisältävät käytännössä pienen tietokoneen ja usein Linux-pohjaisen käyttöjärjestelmän, joka on räätälöity televisiokäyttöön sopivaksi.

Esineiden internet tuo helpotusta edellisessä kappaleessa käsiteltyyn epäyhteensopivien laitteiden ongelmaan. Sen myötä yhä useampi laite on helppo liittää internetiin ja sitä kautta koko maailman kattavaan verkkoon. Tämä on osaltaan herättänyt valmistajia kehittämään laitteidensa yhteensopivuutta luomalla uusia mahdollisuuksia aikaisempaa useamman laitteen ollessa kytkettynä verkkoon. Toisaalta internetissä on pitkä perinne standardoitujen ohjelmointirajapintojen käytöstä, ja se myös perustuu itsessään HTTP-protokollaan. Kaikki nämä tekijät vauhdittavat laitteiden yhteensopivuutta ja mahdollisuutta kerätä ja yhdistellä niiden tuottamaa dataa uusilla tavoilla.

Turvallisuus kaiken ollessa hakkeroitavissa

Turvallisuus nousee yhä merkittävämpään asemaan, kun yhä useampi tärkeä tai vaarallinen laite on kytketty internetiin. Älykodissa asukkaiden turvallisuus tai mukavuus voi vaarantua joko virheellisen laitteen tai järjestelmän käyttämisen seurauksena tai ohjelmistoissa olevan virheen vuoksi.

Tyypillisin käyttäjän tekemä turvallisuusvirhe on heikon salasanan käyttäminen. Esineiden internetin tapauksessa tämä voi mahdollistaa hyökkääjän pääsyn älykodin järjestelmien etäkäyttöliittymään. Sieltä käsin voi järjestelmästä riippuen tehdä joko harmia tai aiheuttaa suoranaisia vaaratilanteita. Käyttöliittymä saattaa myös mahdollistaa kodin hälytysjärjestelmän sammuttamisen otollisen murtovarkaustilaisuuden tullen. Näin ollen on todella tärkeää seurata tällaisten järjestelmien turvallisuutta ja valvoa käyttöä.

Toisaalta hyvinkin ohjelmoituihin järjestelmiin jää ajoittain virheitä, jotka mahdollistavat hyökkääjien pääsyn vaikuttamaan järjestelmään ennalta arvaamattomalla tavalla, eli hakkeroinnin. Pahimmillaan uhkakuvat ovat erittäin vakavia, kuten älykaasuhellan hakkerointi vapauttamaan kaasua huoneistoon tai tiskikoneella keittiön tulvittamisen. Toisaalta esineiden internet mahdollistaa myös vaatteiden tilaamisen kätevästi kotiin vaikkapa vaatekaapistasi – Stylepitin johtavaan vaatteiden verkkokauppaan saat parhaat etukoodit Coupiilta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *